Energiateollisuuden vision toteutuminen edellyttää sitä, että puhtaan sähkön tuotanto kasvaa 2,8-kertaiseksi verrattuna vuoteen 2023. Ydinvoimaa tarvittaisiin yhden Olkiluoto 3:n verran lisää, ja tuulivoimaa yli 10 kertaa enemmän kuin viime vuonna tuotettiin. Myös aurinkovoimaa tarvitaan yli kymmenkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Tuotannon kasvu edellyttää teollisuuden investointeja ja sen myötä kysynnän kasvua sekä sujuvaa sääntelyä ja luvitusta. Tarvitaan myös uusia teknologioita, kuten merituulivoimaa, pumppuvoimaloita, pienydinvoimaa, tehokkaita energiavarastoja ja vedyn monipuolista hyödyntämistä.
“Ratkaisu päästöjen vähentämiseen teollisuudessa ja liikenteessä on sähköistyminen, ja se merkitsee sähkön kulutuksen merkittävää kasvua. Tämä haastaa koko energia-alaa ajattelemaan uudella tavalla, ja olemme siihen valmiita”, toteaa Energiateollisuus ry:n puheenjohtaja ja Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka. “Tuulivoima, pienydinvoima ja orastava vetytalous tarjoavat lupaavimmat kasvunäkymät, mutta muutokset ovat nopeita. Onnistuminen edellyttää ketteryyttä sekä sähkön kysynnän ja tuotannon investointien ajoitusten osumista samalle lankulle”, Sirkka jatkaa.
Suomen selviytyminen voittajaksi kovenevassa kilpailussa puhtaan siirtymän investoinneista edellyttää vahvoja energiaverkkoja ja lisää siirtoyhteyksiä. Vuoteen 2040 mennessä Suomeen tulee rakentaa ainakin kymmenen uutta pohjois-eteläsuuntaista kantaverkkoyhteyttä. Lisäksi sähkönjakeluverkkojen kapasiteettia on kasvatettava 160 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Myös vedylle on rakennettava oma kansallinen verkko ja rajasiirtoyhteydet. Vahvojen verkkojen lisäksi sääriippuvaisen sähköntuotannon tasapainoksi tarvitaan monenlaisia kysyntäjoustoja ja varastoja muun muassa vedyntuotannossa ja kaukolämpöjärjestelmissä.
Kun ilmastopäästöt painetaan negatiivisiksi jo 2030-luvulla, liittyvät energian ympäristövaikutukset jatkossa pääosin maankäyttöön. Vaikka tuulivoiman tuotanto kymmenkertaistuisi, olisi Suomessa yhä vain 20 tuulivoimalaa tuhatta neliökilometriä kohden. Tanskassa vastaava luku oli jo viime vuonna 138. Tuulivoiman merkittävä lisärakentaminen johtaisi siihen, että 1,7 prosenttia Suomen pinta-alasta olisi alle 500 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Tämä vastaa Kuusamon kokoista aluetta. Myös siirtokapasiteettia tarvitaan lisää. Vuonna 2040 0,4 prosenttia Suomen pinta-alasta on siirtoyhteyksien alla tai maakaapeleiden päällä, mikä vastaa Hyrynsalmen kokoista aluetta. Aurinkovoiman käytössä on 0,05 prosenttia Suomen pinta-alasta. Tämä vastaa Kustavin kokoista aluetta. Energiainvestointeja tarvitaan runsaasti lisää, mikäli haluamme Suomesta energiamurroksen johtajan. Energiateollisuuden vision mukaan vuonna 2040 energiaan investoidaan 6,9 miljardia euroa vuodessa. Tämä edellyttää nykyisen investointivauhdin kiihdyttämistä; poikkeusvuotta 2022 lukuun ottamatta energia-ala on investoinut vuosittain noin 2,5–3 miljardia euroa.
“Edessämme on mittavia investointeja tulevina vuosina. Alan vuosittaiset investoinnit muodostavat merkittävän osuuden kaikista Suomen investoinneista jo nyt, mutta ne pitää kaksinkertaistaa lähivuosina, jos haluamme johtaa alan murrosta Euroopassa”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. “Työ on täysin tehtävissä, jos investointiympäristö pysyy vakaana ja lainsäädäntö tukee nopeaa etenemistä”, Leskelä jatkaa.
Mitä pitää tehdä?
- Ilmastoratkaisujen kysyntää markkinoilla pitää vahvistaa asettamalla tavoitteet ja ilmasto-ohjauksen päälinjat vuosille 2030–2050 sekä EU:ssa että kansallisesti.
- Varmistetaan Suomen energiapaletin monipuolisuus myös jatkossa. Suomelle kilpailuetua ja energiaturvallisuutta tuottavien tuotantomuotojen toimintaedellytyksistä on huolehdittava.
- Luodaan energiaverkoille kannustava ympäristö, joka edistää kestävyyttä, innovaatioita ja joustavuutta energiamarkkinoilla.
- Kehitetään energiamarkkinoiden sääntöjä edelleen kohti avoimuutta, tehokkuutta, joustavuutta, tasapuolisuutta ja selkeyttä.
- Huolehditaan osaamisen uudistumisesta kaikilla oppimisen tasoilla. Taloudelliset panostukset osaamiseen tulee turvata.
Lähde: Energiateollisuus ry
The post Puhtaan energian talous voi kannatella Suomen horjuvaa hyvinvointia appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.