Monet kertovat tekevänsä arjessa valintoja, jotka edistävät ilmastonmuutoksen hillintää. Ilmastotoimista raportoidaan laajasti yli ikä- ja sukupuolirajojen. Noin 70 prosenttia kertoi torjuvansa ilmastonmuutosta vähentämällä tavaroiden ostamista ja säästämällä energiaa. Lisäksi 34 prosenttia oli vähentänyt autoilua tai hankkinut vähemmän fossiilista polttoainetta kuluttavan auton. ”Jokainen voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään tekemällä kestäviä valintoja arjessa. Toimiminen voi myös vähentää huolta ja auttaa ylläpitämään toivoa. Tämänkin takia olisi tärkeä varmistaa kestävien valintojen mahdollisuus myös matalassa sosioekonomisessa asemassa oleville”, toteaa ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren.
Naisista 46 prosenttia ja miehistä 31 prosenttia oli muuttanut ruokavaliotaan kasvipainotteisemmaksi torjuakseen ilmastonmuutosta. ”Jo pienillä arjen muutoksilla on merkitystä, jos iso osa väestöstä lähtee niihin mukaan. Esimerkiksi makaronilaatikkoa tehdessä osan lihasta voi korvata kasviperäisellä proteiininlähteellä”, kertoo erikoistutkija Laura Sares-Jäske. Ruokavalion muuttaminen kasvipainotteisemmaksi edistää niin ympäristön kuin ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Osa kokee epävarmuutta siitä, mikä on ympäristöystävällistä ruokaa. Tämä voi vaikeuttaa muutosten tekemistä omassa ruokavaliossa, vaikka halua muutoksiin olisikin. Tutkimuksen mukaan noin 23 prosenttia kokee asiassa epävarmuutta. Selkeälle tiedolle aihepiiristä on edelleen tarvetta. Ympäristöystävällisen ruokavalion voi koostaa monella tavalla painottaen omia mieltymyksiä. Kasvikunnan tuotteet, kuten täysjyvävilja, palkokasvit, juurekset, vihannekset, hedelmät ja marjat, sekä kestävästi pyydetty ja kasvatettu kala ovat terveyden ja ympäristön kannalta hyviä valintoja. ”On hyvä, että yhteiskunnassamme ymmärretään tarve ilmastonmuutoksen hillinnälle ja kestävyyttä edistäville elämäntapamuutoksille. On myös tärkeää, että hallitusohjelmassa sitoudutaan ilmastolain tavoitteisiin päästöjen vähentämiseksi. Se on omiaan ylläpitämään toivoa yhteiskunnassamme”, Mikaela Grotenfelt-Enegren jatkaa.
Tutkimuksen kyselyosuuteen kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. Tutkimus sisälsi ensimmäistä kertaa myös kestävyyttä käsitelleen osion. Kestävyydestä kysyttiin 14 000:lta 20–74-vuotiaalta kutsun saaneelta. Heistä 5 580 (40 %) vastasi kysymyksiin. Tutkimusotos muodostettiin siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen.
Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tarkoittaa, että ihmisen ja muun luonnon terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia toisistaan:
- ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kaikkialla
- ihmiset ja yhteiskunnat vaikuttavat toimillaan maapallon tilaan ja sen toimintaan tulevaisuudessa.
THL ehdottaa vaikuttamistavoitteissaan, että planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nostetaan päätöksenteon ytimeen.
The post Terve Suomi -tutkimus: Huoli ilmastonmuutoksesta on yleistä, ja moni tekee kestäviä valintoja arjessaan appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.