Paikallinen ravinnekuormitus kyseisellä alueella on vähäistä. Muutoksen syynä saattaa olla pintavirtauksien vaihtelu. Mallinnustulosten mukaan vuoden 2015 jälkeen Saaristomeren pintakerroksen nettovirtaus kääntyi etelään. Tämän seurauksena fosforia alkoi poistua pintakerroksesta kohti Itämeren pääallasta. Muutoksen syystä ei ole täyttä varmuutta, mutta se voi johtua ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Samaan aikaan myös klorofyllipitoisuus alkoi laskea Kihdin eteläosassa. Klorofyllipitoisuus kuvaa planktonlevien määrää ja se on keskeinen rehevöitymisen indikaattori vesienhoidon ja merenhoidon tila-arvioissa
Meren virtauksilla on merkittävä vaikutus veden sekoittumiseen ja sitä kautta toteutuneeseen veden laatuun. Vesimassojen sekoittuessa, vähäravinteisempi vesi saattaa korvata ravinteikasta pintavettä, niin kuin ulkosaaristossa näyttäisi paikoin käyneen. Valitettavasti vaikutus voi olla myös päinvastainen, kun hapettomilta pohjilta kumpuaa pintakerrokseen leville käyttökelpoista fosforia. Yhä matalammat alueet ovat muuttuneet hapettomiksi, mikä luo kasvavan riskin etenkin Saaristomeren sisäosille. Sisäisen kuormituksen mekanismien ja virtauksissa tapahtuvien muutosten ymmärtäminen vaativat vielä lisätutkimusta, jotta voimme valita ja kohdentaa toimenpiteitä oikein.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on koordinoinut selvityshanketta Saaristomeritiedon vaikuttavuuden lisääminen, joka on saanut Varsinais-Suomen liiton myöntämää AKKE-rahoitusta. Hankkeen tuloksia on julkaistussa tieteellisessä artikkelissa ja niitä esitellään tänään (28.10.2024 klo 13 alkaen) asiantuntijoille järjestettävässä työpajassa. Alueemme korkeakoulujen ja Suomen ympäristökeskuksen osaamisen yhdistämisellä pyritään löytämään uusia näkökulmia Saaristomeren rehevöitymishaasteeseen.
Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus
The post Saaristomeren tilan kehityksessä valon pisaroita appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.